Rescuekoirien terveystilanteen taustaa

Rescuekoirilla on monenlaisia taustoja. Osa koirista syntyy kodittomien kulkukoirien pentuina. Tällaiset pennut ovat emän huonon ravitsemustilanteen ja rankan elämän takia usein heikkoja. Pentueista hengissä selvinneet ovat pentueista vahvimpia, heikot menehtyvät. Eläinsuojelijoiden hoivaan päätyneet pennut saattavat selvitä myös pentuajan koettelemuksista, joista parvo on yleisin pentuja kohtaava sairaus.

Useat tarhalle pelastetut koirat ovat sterilisoimattomien pihakoirien epätoivottuja jälkeläisiä, jotka on hylätty viimeistään siinä vaiheessa kun ne vaativat muutakin ravintoa kuin emon maidon. Pennut laitetaan usein valkoisiin kangassäkkeihin, jotka jätetään tienvarsille tai joskus pentuja sisältäviä säkkejä tai pahvilaatikoita tuodaan koirasuojien porteille yön pimeydessä.

Usein esitetään kysymys, miksi epätoivottuja pentuja ei vaan lopeteta. Romaniassa eläimen tappaminen ei yleensä ole vaihtoehto, erityisesti maaseudun uskoville ihmisille. Pennuista ennemmin hankkiudutaan eroon ja jätetään oman onnensa nojaan pelloille, tehdaspihoille ja teiden varsille. Tämä puolestaan lisää Romanian jo ennestään vaikeaa kulkukoiraongelmaa.

Narttukoirien sterilisaatiot ovat kestävä ratkaisu epätoivottujen pentujen syntymisen ongelmaan. Eläinsuojelijamme sterilisoivat vähävaraisten ihmisten pihoissa asuvia, tienvarsien sekä tehdasalueiden kodittomia narttukoiria ja palauttavat ne sen jälkeen elämään asuinalueelleen jatkaen kuitenkin niiden ruokkimista ja tarpeen tullen muuta auttamista. Adoptiokelpoiset yksilöt pelastetaan koiratarhoille turvaan ja otetaan adoptio-ohjelmaan.

Rescuekoiran haasteet uuden elämän alussa

Stressi voi aiheuttaa koiran terveydentilassa ja yleisvoinnissa mahdollisesti väliaikaisia muutoksia. Koiran stressitila on usein jo alkanut lähtömaassa, jossa sillä voinut olla paljon fyysisiä ja henkisiä haasteita. Useiden adoptoitavien koirien taustoja ei edes tunneta. Koiratarhalla olo on yleensä stressaavaa aikaa, koska yleinen melu, tarhan hälinä ja omien resurssien (ruoka, vesi, nukkumatila) puolustaminen kuormittaa koiria.

Uuteen kotiin saapuessaan koiralla lyhyen ajan sisällä monta sen oloon vaikuttanutta kokemusta:

• Kuljetukseen valmistutuminen Romaniassa: Koirat siirretään pois tutuksi tulleelta koirasuojalta. Koira ihmettelee usein asiaa, saattaa olla pelokaskin, kun ei tiedä mitä on tapahtumassa.
• Kuljetusautoon siirtäminen tai lentomatkalle valmistautuminen Romaniassa.
• Kuljetusmatka (joko maanteitse tai lentoteitse).
• Suomessa uusien ihmisten kohtaaminen, panta ja valjaatkin ovat monelle uusi asia.
• Ajomatka omaan kotiin, uuden kodin ympäristö, äänet ja hajut, kodissa jo asuvat aiemmat eläimet, liukkaat lattiat ja yleensäkin sisätiloissa oleminen.
• Suomen erilainen bakteerikanta, alkaen ihan juomavedestäkin.

Tulokkaan kannattaa antaa rauhassa tutustua uuteen kotiin, perheeseen ja ympäristöön. Rauhallinen, normaali elämä kannattaa kuitenkin aloittaa hiljalleen, jotta koira tasaantuu ja tottuu kodin rutiineihin.

Muutosten tuoma stressi herkistää usein koiran jo ennestään hiukan alhaista vastustuskykyä. Herkkävatsaisuus on yleisin saapuvan koiran vaiva. Lämmin ja kuiva sisäilma voi saada ulkotiloihin tottuneen saada läähättämään ja vaihtamaan yölläkin nukkumapaikkaa, silmät voivat vuotaa tms. Useimmiten kyseessä on koiran luontainen käyttäytyminen muutostilanteessa ja koiran normaalia käytöstä on haasteellista vielä tulkita. Jos koiralla on mielestäsi epätavallista käytöstä tai vaivaa, ota yhteyttä yhdistykseen. Neuvomme ja autamme kaikissa mieltä painavista asioissa. Hyvinvoiva ja onnellinen koira on sekä adoptiokodin, että yhdistyksen yhteinen intressi!

Romaniasta tuleville koirille tehtävät toimenpiteet

Rokotukset ja terveystestit

Kaikille yhdistyksemme kautta tuleville koirille annetaan rabies- ja viitosrokotteet (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja leptospiroosi). Adoptoitaville koirille tehdään lisäksi testit kahdeksaa eri sairautta vastaan: amerikkalainen sydänmato, ihomato, anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi, giardia ja leishmanioosi.

Adoptoitavien koirien terveystestit tehdään Romaniassa ennen lähtöä, mutta joidenkin sairauksien pitkän itämisajan vuoksi Suomessa uudelleen testaaminen on suositeltavaa noin 7-9 kuukauden jälkeen kotiutumisesta.

Valitessamme koiria adoptioon pyrimme olemaan erittäin huolellisia koirien tuonnissa. On kuitenkin huomioitava, että tuominen ei ole täysin riskitöntä maasta, jossa on erilainen tautitilanne kuin Suomessa. Tämän vuoksi toivomme vastuullista toimintaa myös adoptoijalta. Perehtyminen ennalta alkuperämaassa esiintyviin sairauksiin ja toimiminen ohjeidemme mukaisesti on toivottavaa.

Sisä- ja ulkoloishäädöt

Koira saa ennen matkaa Romaniassa ekinokokkoosilääkityksen maahantulomääräysten mukaisesti.

Suosittelemme, että noin kahden viikon kuluttua kotiintulosta koiralle annetaan matokuuri laajakirjoisella Axilur-valmisteella. Jos perheessä on muita koiria tai kissoja, ne tulee madottaa samaan aikaan.

Koira on saanut Romaniassa sisäloishäädön lisäksi ulkoloishäädön. Koiralle ja perheen muille lemmikeille tulee antaa varotoimenpiteenä ulkoloishäätö (esim. Frontline) neljän viikon päästä saapumisesta Suomeen.

On tärkeää korjata koiran ulosteet huolellisesti, kunnes kaikki madotukset on hoidettu ja välttää koirapuistoja ensimmäisen parin viikon ajan. Koiralla ei todennäköisimmin ole loisia sen tullessa Suomeen, mutta ylimääräiset lääkitykset ovat tärkeä antaa riskien minimoimiseksi.

Mikäli olet harkitsemassa rescuekoiran adoptointia, suosittelemme tutustumaan huolellisesti alla oleviin linkkeihin, joista löytyy lisää tietoa koiran terveydestä ja hyvinvoinnista.